lauantai 16. maaliskuuta 2013

Osa 1. "Mitä minä täällä teen?"

Hahaa! Hardwick Shoren ensimmäinen osa on valmis! Tästä piti ensin tulla prologi, kun tämä on aika lyhyt (31 kuvaa, jos laskutaitooni on luottaminen), mutta sitten ajattelin että samapa tuo, LC Petäjän ekassa osassa oli varmaan vaan jotain 19 kuvaa :D Tosin en tiedä, voiko näitä verrata. Mutta ei sen määrä vaan sen laatu, eikös se niin mene?

Osamusiikkia: KT Tunstall - Suddenly I see

***





Juna liikkui tasaisesti eteenpäin kuljettaen Noraa kohti tuntematonta.

























Ilmastointi oli päällä, mutta Noralla oli silti kuuma. Kotona San Franciscossa oli ollut viileää, kun äiti oli aamulla ajnut Noran juna-asemalle. Asemalla oli ollut kylmä, hän oli kietonut farkkutakkia tiukemmmin ylleen. Nora piti enemmän kylmästä kuin kuumasta, kuumassa häntä alkoi ahdistaa. Friscossa oli aina ollut viileää. Noralla oli koti-ikävä. Jo nyt.
   Edessä istuva mies käänsi sanomalehden sivua. Miehen vieressä istuva vaalea, hempukkamainen nainen yritti vilkuilla lehteä miehen olan yli ja lirkutella tälle joutavia. Mies vastaili lähinnä äännähtäen sen merkiksi että oli kuullut. Nora pyöräytti silmiään. Mies oli takuulla huomannut mitä blondi yritti. Kuka tahansa olisi.

























Nora käänsi katseensa junan ikkunaan. Ruman vihreiden verhojen kehystämänä näkyi mitä tylsin maisema. Pelkkää vihreää silmänkantamattomiin. Ja yksi puu. Ja taivaanrannassa näkyi sinisenä kimaltava meri. Nora kaipasi San Franciscoon. Kotiin.

























Koti-ikävä kirpaisi vahvana ja Noran mieleen palautuivat ne monet lähtöä edeltäneet riidat.























Tietysti kaikki oli sovittu ja pyydetty anteeksi ja niin edelleen, mutta silti... Nora oli raivonnut viikkoja vanhemmilleen, kun oli saanut kuulla joutuvansa muuttamaan ainakin kesän ajaksi Joan-tädin luo jonnekin hemmetin tuppukylä-Hardwickiin. Tietenkin jälkeen päin Nora ymmärsi, millaisen tilaisuuden äiti oli saanut. Äiti oli lähetystyöntekijä ja saanut mahdollisuuden matkustaa kesäksi Mosambikiin auttamaan köyhyydessä eläviä katulapsia. Se oli jotain, mistä äiti oli unelmoinut koko elämänsä, eikä hän voinut mitenkään hylätä sellaista tarjousta.

























Nora vaihtoi asentoa ja nojasi käteensä. Häntä ahdisti. Hänellä ei ollut aavistustakaan minne oli menossa ja mitä tekisi siellä.

***

























Hardwickissa ei ollut rautatieasemaa, joten Noran oli jäätävä naapurikaupungin asemalle ja ajettava sieltä taksilla Joan-tädin talolle. Ajomatka tuntui kestävän ikuisuuden ja autossa vallitseva hiljaisuus oli painostava. Taksikuski osoittautui todella epäsosiaaliseksi, mikä sai Noran jälleen ikävöimään San Franciscoa ja sen puheliaita taksikuskeja.

























Viimein taksi pysähtyi Joan-tädin talon eteen. Nora maksoi taksin vaitonaisena ja hyppäsi ulos taksista. Hän ravisteli jalkojaan, jotka olivat puutuneet ajomatkan aikana. Samassa hän kuuli kirkkaan naisen äänen.
























"Hei, kulta. Viimeksi kun nähtiin, sinä olit tosi pieni." Joan-täti seisoi portaiden ylätasanteella ja hymyili. Hymy oli tuttu Noran lapsuudesta, muuta hän ei sitten muistanutkaan. Nora hämmästyi näkemäänsä. Hän oli kuvitellut Joan-tädin täysin erilaiseksi. Totuus oli, että Joan ei olisi voinut olla yhtään vähempää tätimäinen.

























Muutaman kepeän askeleen otettuaan, Joan-täti oli jo Noran luona, halasi tätä kevyesti ja sanoi: "Annas, kun katson sua kunnolla... Sä olet kasvanut ihan hirveästi!"
  Toinen tuttu asia Noran lapsuudesta; Joan-täti tuoksui hyvältä, omenalta, mansikalta ja joltakin kukkaistuoksulta, jota Nora ei tunnistanut.

























Joanin päästettyä irti Nora loi taloon tarkemman silmäyksen. "Vau", häneltä pääsi. Joan-täti näytti asuvan aikamoisessa lukaalissa.
   "Pidätkö siitä?" Joan-täti kysyi hymyillen.
   "Se on upea!" Nora henkäisi.
   "Tule, näytän sulle paikkoja."

***


















































































































































***

























Kun koko talo oli lopulta esitelty, Joan-täti pysäytti Noran viimeisen oven eteen.
   "Sä saat nukkua vierahuoneessa. Mä ajattelin vähän laittaa sitä uuteen uskoon sulle. Täällähän sä nyt joka tapauksessa asut seuraavat kolme kuukautta. Muistelin, että eikös sun lempiväri ollut sininen?"
   "Voi kiitti. Sä muistit oikein", Nora nyökkäsi haltioituneena.

























"Sisään sitten vaan."

























Yksi silmäys ympäri huonetta riitti kertomaan kaiken tarpeellisen. Huone oli ihana, Nora kerrassaan rakasti sitä. Ja hänellä näytti olevan oma kylpyhuonekin.

























"Vau.. Kiitos ihan hirveesti! Tää on ihana!"

























Nora syöskyi halaamaan uudestaan Joania, joka oli tullut huoneeseen Noran perässä.
   "Mä jätän sut nyt hetkeksi omaan rauhaan", Joan sanoi. "Sä voit vaihtaa vaatteita ja purkaa tavaroita tai jotain. Tule kohta alas. Menen keittiöön tekemään jotain syötävää, haluaisitsä vaikka voileipiä?"

























Niine hyvineen Joan liihotti alas ja Nora jäi yksin seisomaan huoneeseensa. Hitaasti hän alkoi kaivaa repustaan kevyempiä vaatteita kuumien matkavaatteiden tilalle. Purettuaan reppunsa ja laukkunsa Nora istahti varovasti valkoiselle jakkaralle. Alakulo ja ahdistus alkoivat taas hiipiä lähemmäs. Nora hengitti syvään ja hitaasti.

























Tyttö yritti koota itseään ja asteli ikkunan luo. Hän yritti kaiken voimin pitää itseään tyynenä, mutta koti-ikävä poltteli kirpeänä mielessä, ja oli vaikea ajatella mitään iloista. Yksi kysymys hakkasi päällimmäisenä Noran mielessä: Mitä hittoa minä täällä teen?

























Ikkunasta näkyvä meri rauhoitti Noran mieltä. Siinä oli jotain lempeää. Hitaasti Noran rinnassa oleva solmukohta höllensi hieman otettaan ja hän pyyhkäisi silmäkulmastaan pois siellä kirvelleen kuuman pisaran. Seisottuaan vielä hetken ikkunan luona katsellen aaltojen piiskaamista rantaviivaa vasten, hän päätti lähteä alakertaan.

***

























Loihdittuaan hymyn huulilleen Nora laskeutui portaat alas ja saapui keittiön ovelle.

























Joan-täti oli saanut voileivät valmiiksi ja hyräili hiljaa laittaessaan lautasia pöytään. Hän viittasi Noran istumaan.

























He söivät hiljaisuuden vallitessa. Noran oli vaikea keksiä mitään sanottavaa, olkoonkin että hän istui nyt talossa jossa tulisi asumaan koko kesän, vastapäätään nainen, jota hän ei ollut nähnyt reiluun kymmeneen vuoteen.
   Kun Nora oli ollut pienempi, Joan-täti oli usein käynyt katsomassa häntä, mutta välimätka itärannikolta Hardwickista toiselle puolelle maata San Franciscoon oli vuosien saatossa kasvanut liian pitkäksi.

























Lopulta Joan-täti avasi suunsa, ja kun hän puhui, hänen pirteästä äänestään kuulsi läpi haikeus. "Musta on oikesti tosi kivaa, että sä tulit. Mä olen asunut tosi pitkään yksin täällä..."

























Nora nyökkäsi. Taaskaan hän ei osannut sanoa mitään.
   "Mä toivon vaan, ettei sulle tule täällä tylsää, kun ethän sä edes tunne täältä ketään ja Hardwick on aika syrjässä", Joan jatkoi.
    "Ei tietenkään, ei varmasti tule", Nora sanoi löydettyään jälleen puhukykynsä, vaikkei ollutkaan ihan varma saattoiko hän pitää lupauksensa. "Onhan täällä varmaan vaikka mitä tekemistä. Kai."
























Joan-täti hymyili. "Mä ajattelinkin, että jos sua ei hirveästi väsytä, niin sä voisit lähteä vaikka illalla vähän kävelmään tohon rannalle. Mä voin tulla mukaan, mutta saat sä mennä yksinkin. Nuorilla on nimittäin tapana hengailla siellä varsinkin kesäiltaisin. Eihän sitä tiedä, sähän voit vaikka tavata siellä jotain uusia tuttuja..."

***

Ja muistakaakin jättää kommenttia!! :) Risut, ruusut ja muut mielipiteet enemmän kuin sallittuja!

31 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen osa!Nora on niin nätti.

    Osaat lavastaa tapahtumia todella hyvin ja pidän henkilökohtaisesti eniten siitä, ettei osissasi ole käytetty 100% ladattuja vaan peruspelinkin esineitä nähdään. (:

    Tämän minikommentin jälkeen toivon keksiväni ensi osasta enemmän kirjoitettavaa. Nyt nimittäin oman legacyni osan kirjoittaminen vein kaiken puhdin kirjoittaa kilometrikommenttia.

    Jään odottamaan uutta osaa ja pohtimaan, kenetköhän Nora tapaa kävelyllään rannalla. (;

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! :) Norasta tuli minunkin mielestäni aika nätti, siinä on vähän tollasta valmiskasvomaisuutta, mutta ei kuitenkaan liikaa... Mukavaa kuulla että pidät tyylistäni lavastaa ja kuvata. Niin, minä en ennen ollut kovin kiintynyt Maxis-kamoihin, mutta kun peli kaatui ja kaikki ladatut hävisivät, niin ajattelin, etten kuormita peliäni ihan niin paljon, vaan lataan mieluummin vaatteita ja hiuksia :) Eikä lyhyissä kommenteissa mitää vikaa ole, kiva vaan kun joku sanoo jotain! Uusi osa tulee aikanaan ;)

      Poista
  2. Olipa mielenkiintoinen osa, innolla odottelen jo jatkoa Noran tarinalle :)Ja täytyy yhtyä Aglaian mielipiteeseen siitä, että Nora on kyllä tosi nätti. Samoin Jean-täti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla että pidit! :) Nora ja Joan ovat kyllä nättejä. Kiitos kommentista.

      Poista
  3. Hieno alku tarinalle! :) oli upeaa todellakin ettet käytä hirveästi ladattuja juttuja vaan tyydyt myös peruspelin hienouksiin. Pidin erityisesti siitä, että toit esille myös Noran muuton huonot puolet! Toivotaan, että hän saa paljon uusia kavereita :) Odottelen jatko-osia ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! Kyllä sitä aina välillä tosiaan tekee mieli käyttää ihan peruskamoja :) Tiedäthän... Mukava kuulla että pidit. KIITOS kommentista!! Jatkoa tulee joskus.. :D

      Poista
  4. Aivan älyttömän mahtava aloitus! Ihanaa, kun ensimmäisessä kuvassa on kuva naapurusto junasta, ja toisessa kuvassa ollaan pelitilassa sen sisällä! .-D Tykkäsin jotenkin mahdottomasti! Muutenkin juna oli kauniisti ja aidosti sisustettu. .-> Nora vaikuttaa mukavalta tyypiltä. Ihanaa, että hän pystyy ajattelemaan äitinsä kannalta asioita, vaikkei lopputulos häntä itseä miellytäkään. .-) Ehkä tylsä matka muuttuu pian kivemmaksi! Täti on kyllä älyttömän ystävällinen, kun huoneenkin on sisustanut Noran lempivärillä. .-) Haha, minulla Röyhkät asuvat tuossa talossa, ja pidin sisustuksen aika lailla samanlaisena, minkä vuoksi talot ovat melko samannäköiset. .-D Nuo kyökki-kylppäri valmisasunnot ovat kyllä kivoja. .-) Toivotaan, että Nora saa kavereita. .-) Toivottavasti saat pian uuden osan julki!

    -simssiliini-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia paljon! Hahaa, onnistuin siis luomaan sellaisen hienon junamatka-kohtauksen mitä tavoittelin, jes! Nora on tosiaan mukava tyttö, ja varmasti hänen kesänsä saa mielenkiintoisia värejä! ;) Heh, tykkäsin tosta sisustuksesta, joten miksipä sitä muuttamaan :D Röyhkillä on sinulla hieno talo! ;) Nora saa varmasti vielä kavereita... Niin, minäkin toivon että sana pina sen uuden osan valmiiksi :D

      Poista
  5. Ensinnäkin, pakko sanoa että tuo junalavastus oli hieno! Ja pointsit Maxis-kamojen käytöstä, tässähän ne näyttää aika hyviltä, omassa pelissä niistä tulee muinaismuistot mieleen ;__;
    Muttamutta, kauniita henkilöitä tässäkin tarinassa (:
    (Muistaisitko Noran huoneen sinisen nahkasohvan latauspaikan?)
    Kyllä tästä vielä mielenkiintoinen tarina kehittyy, jos lähtökohta on tämmönen, huh!

    Innolla odottelen jatkoa (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijoo ja minähän olin siis Luumuinen :'D Piti vielä varmistaa, että muistat :--D

      Poista
    2. Juu muistanhan minä, että sinä olet Luumuinen :)

      Kiitos paljon :) Hahah, kiva että sisustus miellyttää, vaikka omasi muistuttavatkin muinaismuistoista :D Ai hitsi, pitääkin tehdä Kysytyt ladatut -osio... Sitten kun saan sen tehtyä, niin laitan tuon sohvan sinne, muistaakseni se tuli yhden setin mukana... Kiva kuulla että olet tuota mieltä, yritän parhaani mukaan saada tästä tarinasta kiinnostavaa.. Kiva että dotat jatkoa! :) Kiitos kommasta.

      Poista
  6. Otsikkokuvan sinipunasävyt sopivat oikein nätisti yhteen. Lavastuksestakin pakko antaa heti mainintaa, tuollaista ihanan luontevaa ja jotenkin luonnollista ;)

    Kuitenkin, mukavan mielenkiintoinen alku ja tykkäsin siitä tavasta jolla kuvasit Noran tunteita ja muisteluita. Joanistakin paljastui näin alussa jo mukavasti vaikutelmaa, muttei kuitenkaan niin paljon ettei jättäisi tulevaisuudelle mitään ;)
    Ah niin, ja KT Tunstallista vielä lisää plussaa :D
    Mutta anyways, Jade kiittää ja kumartaa ja odottaa mielenkiinnolla jatkoa ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tuosta otsikkokuvasta tuli jotenkin kauniin värinen :D Kiitos, hienoa että tykkäsit lavastuksestani ja kirjoituksistani :) Joanistakin varmaan tullaan näkemään uusia puolia. Tykkään itsekin KT Tunstallista, ja jotenkin tuo biisi sopi tähän osaan, en kyllä tiedä miksi :D Jatkoa yritän saada aikaiseksi pian! :)

      Poista
  7. Hyvä alku tarinalle. Luontevasti kerroit Noran tuntemuksia. Uskon kuitenkin että tyttö alkaa viihtymään paikassa hyvinkin.
    Lavastukset olivat oikein onnistuneita, minäkin tuota junalavastusta ihastelin. Huomaa että olet paneutunut tähän.
    Jännityksellä odotan miten Nora sopeutuu uuteen paikkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Saa nähdä, miten Nora Hardwickissa pärjää.. Kiva että tykkäsit junalavastuksesta. Njoo, kyllähän näihin aina tulee paneuduttua aika kovasti :D Kiva että odotat jatkoa! :)

      Poista
  8. Mielenkiintosen tuntunen alku tarinalle (: Jännää nähä, miten Nora sopeutuu syrjäiseen tuppukylään. Ehkä löytää uusia kavereita, rakkauden, kenties vihamiehiä...? Jatkele toki, ja mulle saa ilmottaa uusista osista! (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Nora varmasti jotain löytää ;) Hyviä arvauksia.. Kiva jos jäät seurailemaan, ilmoittelen kyllä kun uutta osaa tulee. Kiitos kommentista! :)

      Poista
  9. Tämähän oli hieno alku! (: Kerronta ja tapahtumien eteneminen oli tosi luontevaa. Toivottavasti Hardwick ei toisi Noralle pettymyksiä vaan hyviä kokemuksia. Plussaa loistavasta lavastuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Hardwick osoittautuu varmasti Noralle melkoiseksi kokemukseksi. Kiitos kommentista!

      Poista
  10. Oikein mukavalta vaikuttaa!
    Kaikesta näkee, että oot nähnyt vaivaa tarinan eteen.

    Toivottavasti Nora löytää ystäviä itselleen rannalta!
    Ehkä tyttö löytää niinkin hyviä kavereita, ettei tämä halua lähteä enää ollenkaan pois Hardwickista ;) !

    Jatkoa innolla odotellen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos tulee sellainen kuva :) Kyllä se Nora varmasti jotain sieltä löytää. Niin, ehkä, ehkä, miksei.. Kiitti kommentista! :)

      Poista
  11. Tosi hyvältä vaikuttaa, en malta oottaa nähä mihin seikkailuihin Nora tuolla vielä joutuukaan ^^
    Seuraavaa osaa odotellessa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos tykkäsit! yritän parhaani, että saisin tästä seikkailusta jännän.. Kiitos kommentista! :)

      Poista
  12. :) Jäänki seuraamaan:) Vaikuttaa tosi hyvältä ja hahmot on tosi persoonallisia! Miten sä ton junan sait tollee aikasex? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva :) Kumpaa junaa sä tarkotat, ulko- vai sisäpuolta? Ulkopuoli oli helppo, se on se naapurustojuttu.. Ja sisäpuoli oli kans helppo, tein vaan tollasen lavasteen :)

      Poista
  13. Tää eka osa oli aikas hyvä, simit on persoonallisii ja muutenki tää oli aikas hyvin tehty :)
    Jotenkin en oikein muuta osaa tähän kirjoitaa, kuin että jäänpä odottelemaan, miten Nora pääsee tutustumaan paikallisiin nuoriin ja pääsee näiden juttuihin mukaan :)

    -Tohya

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! :) Ensi osassa nähdään mitä Noralle käy uusien kavereiden suhteen.

      Poista
  14. Hyvä alku tarinalle, jään varmasti seuraamaan :)
    Nora on todella nätti ja tuo juna idea oli hyvin keksitty.
    Pidin tekstistä, se oli helppolukuista. :)

    Jatkoa odotellessa! :)

    VastaaPoista
  15. Vautsivau, tykkäsin tästä kovasti!

    Ihana aloitus ja tosi hyvin sait lavastukset ja kaikki!
    Nora on aikas kaunis tapaus, jään innolla odottamaan
    jatkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos! :) Kiva jos tykkäsit ja oottelet jatkoa. Yritän saada uuden osan mahd. pian valmiiksi :D

      Poista